Ruotsinpyhtään Ruukki – rakennukset ja nähtävyydet

Alueen historia
Vuonna 1743 Turun rauhassa Venäjän ja Suomen raja siirrettiin kulkemaan Kymijoen läntisimpään haaraan. Ruotsin puolelle jääneestä Pyhtään kunnan osasta tuli Ruotsinpyhtää, Svenska Pyttis. Ruotsinkielinen nimi muuttui myöhemmin vielä Strömforsiksi. Ruotsinpyhtää on pieni kunta Uudenmaan ja kymenlaakson rajalla noin sata kilometriä Helsingistä itään päin. Kunta kuuluu niukasti Itä-Uusimaahan ja asukkaita siellä on noin kolmisen tuhatta. Ruotsinpyhtää on viehättävä kylä aika laajalle alueelle sijoittuneena.

Kunnan alueella matkailun sesonkiaika on kesällä. Silloin kirkko ja pienet taiteilijapajat ja museot ovat turisteille avoinna. Turisteja vierailee kunnassa yllättävän paljon ja eripuolilta Suomea niin kuin ulkomailtakin aina Ruotsista Australiaan asti.

Vuonna 1990 Ruotsinpyhtäälle perustettiin Ruukkialue Oy pitämään huolta ja edistämään kunnassa olevia museoita ja muuta turismitoimintaa. Kunnassa on myös pari vuotta sitten valmistunut vaellusreitti nimeltä Kukuljärven reitti, jota voi kaikki halukkaat vapaasti lähteä vaeltamaan. Lisäksi Ruotsinpyhtään ja Ahvenkosken rajalla sijaitsee Savukosken silta, joka on nykyisin museosiltana.

Kuvia
Kuvia ruukkialueesta 1     Kuvia ruukkialueesta 2

Krouvinmäki
Vanha savitalo on Suomen ainoa jäljellä oleva savitalo. Se valmistui vuonna 1805. Nykyisin rakennuksessa toimii Ruotsinpyhtään Ruukkialue Oy:n toimisto. Savitalo muutettiin majoituspaikaksi vuonna 1990, kun Ruukkialuetta alettiin kehittämään.

Kirkko
Turun rauhassa 1743 Pyhtään kunnan jakautuessa Ruotsi-Suomelle ja Venäjälle, jäi Ruotsinpyhtään kunta ilman kirkkoa, kun kunnan entinen kirkko jäi Venäjän puolelle. Työt uuden kirkon rakentamiseksi aloitettiin samantien ja kirkko valmistui lopulta vuonna 1772. Historiansa aikana kirkko on kuitenkin ehtinyt kerran palaa ja sittemmin se rakennettiin uudelleen samaan paikkaan, jolloin kirkko sai uuden nykyisen muotonsa. Erikoinen kahdeksan kulmainen ristikirkko on melko harvinainen täällä Suomessa.

Kirkon valmistuttua kunta piti kilpailun alttaritaulun tekemisestä ja voittajaksi valittiin kaikkein halvin tarjousvaihtoehto. Alttaritaulun nimeltä ylösnousemus maalasi tunnettu Suomalainen taidemaalari Helene Schjerfbeck, joka oli vielä alttaritaulun tekemisen aikoihin nuori ja tuntematon. Tuo ylösnousemus-alttaritaulu jäi myös Schjerfbeckin ainoaksi alttaritauluksi ja nykyisin Ruotsinpyhtään kirkko on hyvin tunnettu ainutlaatuisesta aarteestaan.

Kirkon upeat kattokruunut on tuotu Berliinistä ja kirkon seinällä on paikallisten naisten tekemä kaunis vihkiryijy. Näitä kirkon ainutlaatuisia nähtävyyksiä voi käydä kesäkuukausina vapaasti katselemassa sillä kirkko toimii tiekirkkona, ja pitää oviaan auki joka päivä kesäkuusta elokuuhun asti.3. Ylä- ja alapaja (Sepän rakennus)Vuonna 1786 rakennetussa Yläpajassa toimii nykyisin museo, jossa on mahdollista nähdä vanhanmallin mukainen vesikäyttöinen vasara. Alapajassa sijaitsee Ruukin vanha rautavasara, joka ei toki ole enää käytössä. Alapajassa on myös näytillä seppien töitä vanhoilta ajoilta sekä Pässiksi kutsuttu veturi, joka aikoinaan kuljetti Ruukin tuotteita Kylästä Ahvenkoskelle, josta ne sitten lähtivät jatkamaan matkaansa maailmalle. Alapajan tiloissa toisessa päädyssä toimii myös Pajakahvila, josta turistit voivat kesäisin ostaa virvokkeita ja pientä purtavaa.4. PäärakennusPäärakennus, joka valmistui vuonna 1892, rakennettiin edellisen tilalle. Virginia Af Forsellessin aikakautena. Nykyisin tila on Lexel Electric Oy:n hallinnassa, eikä vapaata pääsyä sisätiloihin ole edes kesällä. Kuvankaunista rakennusta toki ihailee mielellään vain ulkoakin päin. Rakennus on ollut myös mukana televisio ohjelmassa nimeltä Vihreän kullan maa, ja rakennusta kutsutaan joskus myös tuolla samaisella nimellä.

Saha ja Mylly
1768-vuonna rakennettiin rautaruukin alueelle saha- ja myllyrakennukset. Saha-rakennukseen ei ole keksitty mitään toimintaa vaan se on nykyisin tyhjillään. Vanha Mylly-rakennus on sen sijaan toiminut jo pitkään ravintolana. Sen suurin sesonkiaika on tietenkin kesällä, kun turisteja liikkuu alueella. Talvisin ravintolan aukiolo-ajat ovat suppeammat ja onkin parempi etukäteen varmistaa onko paikka mahdollisesti avoinna. Ravintolalla on ollut useampikin vetäjä ja nimi, mutta nykyisin se toimii nimellä Ravintola Ruukin Mylly.

Palotorni
Palotornista tehtiin ennen palohälytykset ja autot ottivat vetensä vieressä olevasta joesta. Nykyään tiloissa on paikallisten taiteilijoiden ja käsityöläisten viehättäviä pikkuputiikkeja, jotka ovat kesäkuukausina avoinna. Myytävät tuotteet valmistuvat taiteilijoiden omissa tiloissaan talven aikana.

Talli- ja navettarakennus
Vanhat talli- ja navettarakennukset sijaitsevat päärakennuksen vieressä olevalla tallinmäellä. Nykyisin talli-rakennus toimii paikallisen savitaiteilijan yritystilana. Hän tekee upeita saviastioita ja pitää paikanpäällä myös kauppaa auki kesäisin. Tallinvintille jää sopiva tila pitää erilaisia näyttelyitä. Kunta järjestää mm. taidemaalauksien, sepän töiden ym. näyttelyitä joka kesä. Ja siellä niitä voi vapaasti käydä katsomassa. Navetta-rakennuksessa työskentelee nykyisin korutaiteilija ja suurina pyhinä myös kalakauppa tarjoaa kyläläisille tuoretta kalaa.

Lutikkalinna ja Sahamäen asuinrakennukset
Vuonna 1824 valmistunut Lutikkalinna toimi aikoinaan pehtoorin auntona ja nykyisin tavallisena asuinrakennuksena, joten rakennusta on mahdollista ihailla vain ulkoapäin. Lutikkalinnan lisäksi niin kutsutulla sahanmäellä on 1700-luvulla valmistuneita asuinrakennuksia, jotka ovat kunnassa sijaitsevan Lexel Electric Oy:n hallinnassa. Sahanmäen rakennuksia, Armonlinnaa, Fatihuusia ja Kuppihuusia, on myös mahdollista ihastella vain ulkoapäin, sillä niissä asuu yrityksen työntekijöitä vuokralla. Ne ovat kuitenkin näkemisen arvoisia punaisena taloröykkiönä, joka huokuu vanhan ajan tunnelmaa.

Vaasanlinna
Vuonna 1806 valmistunut Vaasanlinnaksi kutsuttu rakennus toimi aikoinaan panimona ja polttimona. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1947 ja se toimii nykyisin taitelijan kotina, jossa on myös mahdollisuus vierailla taidenäyttelyssä. Se on auki lähes koko kesän ajan, mutta myös talvisin. Tosin taiteilijan omana kotina, näyttely on auki vain silloin, kun itse taiteilija on kotona.

Kukuljärven reitti
Ruotsinpyhtään kunnan ?rakennuttama? kukuljärven reitti on vaellusreitti, joka valmistui vuonna 2001. Se sijaitsee Ruotsinpyhtään ja Ahvenkosken alueella, lähinnä metsämailla. Vaellusreitti on noin kahdeksan kilometriä pitkä. Reitin varrella näkee kaikenlaisia maaston piirteitä suosta, kallioisiin rinteisiin ja eräjärveen. Myös tavanomaista peltomaisemaa pääsee matkan varrella ihastelemaan.

Kukuljärven reitti on hyvä kuntoilupolku, jota käyttävät monet muutkin kuin vain oman kylän asukkaat. Kukuljärven koillisrannalle on muutama vuosi sitten rakennettu laavu, jossa voi hengähtää ja syödä eväitään. Laavulla on grillipaikka ja roskis jätteitä varten.

Aivan vaellusreitin alkupäässä voi ihailla myös Kymijoen maisemista, kun polku kulkee kymijoen reunaa pitkin. Reitti on merkitty opastein, joten maastoa sen suuremmin tuntematta on mahdollista kulkea koko matka läpi.

Muista luonnossa:
* Älä heitä roskia maahan
* Metsä on eläimien koti
* Vältä maastopaloa, älä heitä tupakantumppeja maastoon
* Laavulta löydät roskiksen ja nuotiopaikan

Kukuljärven vaellusreitin www-sivut

Kuvia Kukuljärven vaellusreitiltä

Savukosken silta
Savukoskensilta sijaitsee Ruotsinpyhtään ja Pyhtään rajalla, Ahvenkoskella. Alkujaan jo 1300-luvulla tuota siltaa pitkin kulki Suuri Rantatie Turun ja Viipurin välillä. Silta on säilynyt hyvin ja se on nykyään museosilta. Kymijoessa menee Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajapyykki ja siltaa pitkin raja on mahdollista ylittää, tosin vain kävelemällä tai pyöräilemällä sillä autolla siltaa ei saa ylittää.
Pyhtään puolella rannalla on myös levähdysalue, missä on mahdollisuus vaikka paistaa makkaraa tai laittaa muita omia eväitä, mahdollista on myös pystyttää teltta ja jäädä yön yli paikalleen ihailemaan kymijoen maisemia.